Melatoniini on käpyrauhasen syvällä aivoissa tuottama hormoni. Se tunnetaan parhaiten unen tuloa helpottavana ja sen laatua parantavana ravintolisänä ja lääkkeenä mutta siitä voi olla paljon muutakin hyötyä terveydelle.
EU-komissio on hyväksynyt melatoniinille kaksi virallista terveysväitettä. Ensimmäisen mukaan melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa annoksella 1 mg vuorokaudessa. Lisäksi saadaan väittää, että melatoniini auttaa lievittämään aikaeron yksilöllisiä vaikutuksia annoksella 0,5-5 mg vuorokaudessa. Jotta edulliset vaikutukset saavutetaan, melatoniini tulee ottaa lähellä nukahtamisaikaa (Fimea 2013).
Tiedotusvälineissä on kerrottu melatoniinin käytön korvanneen unilääkkeiden käyttöä. Pidän sitä tosi hyvänä, koska unilääkkeillä on monia haittavaikutuksia, mutta melatoniinin sivuvaikutukset ovat sen sijaan pääasiassa hyödyllisiä.
Melatoniini auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa.
Melatoniinilla on siis unta parantavaa vaikutusta mutta seuraavassa tarkastelen, mihin muihin hyötyihin tutkimusnäyttö viittaa.
Melatoniini on vahva antioksidantti
Melatoniini on vahva antioksidantti. Se on noin kaksi kertaa voimakkaampi kuin E-vitamiini ja se vähentää hapettumisstressiä tehokkaammin kuin glutationi tai C-vitamiini. Tutkimukset viittaavat siihen, että melatoniini voi suojata monia sisäelimiä, esimerkiksi munuaisia, aivoja, haimaa ja silmiä, vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta (Reiter 2003).
Melatoniini lievittää oireita ärtyneen suolen oireyhtymässä
Melatoniini on ollut ärtyneen suolen oireyhtymän hoidossa lumevalmistetta tehokkaampi muutamissa tutkimuksissa. Vaikutus näyttää perustuvan siihen, että melatoniinilla on suolistossa tulehdusta vähentävää vaikutusta (Mozaffari 2011).
Pitkävaikutteinen melatoniini alentaa öistä verenpainetta
Melatoniini alentaa illalla otettuna verenpainetta, erityisesti yöaikaista verenpainetta.
Kontrolloitujen tutkimusten pohjalta laaditussa koostetutkimuksessa on selvitetty, alentaako melatoniini verenpainetta. Koostetutkimuksen mukaan hitaasti vapautuva pitkävaikutteinen melatoniini alentaa systolista verenpainetta keskimäärin 6,1 mm Hg ja diastolista verenpainetta keskimäärin 3,5 mm Hg. Vastaavaa verenpainetta alentavaa vaikutusta ei havaittu olevan nopeasti vapautuvalla melatoniinilla (Grossman 2011).
Verenpainetta alentavan vaikutuksen vuoksi on otaksuttavissa, että melatoniini voi vähentää aivohalvausriskiä, sillä korkea verenpaine on tunnettu aivohalvausten riskitekijä.
Vähentää syöpäkuolleisuutta ja saattaa ehkäistä syöpää
Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa niillä miehillä, joiden melatoniinitasot olivat keskimääräistä korkeammat, oli 75 prosenttia pienempi pitkälle edenneen eturauhassyövän riski verrattuna niihin tutkituista, joiden melatoniinitasot jäivät keskiarvon alapuolelle (Sigurdardottir 2014).
Melatoniinia on käytetty myös syövän hoidossa, tavallisimmin tavallisten syöpähoitojen tukena. Tulokset ovat vaikuttavia. 10 kontrolloituun tutkimukseen perustuvan koostetutkimuksen mukaan melatoniini vähentää ensimmäisen vuoden kuolleisuutta eri syövissä keskimäärin 34 prosentilla. Melatoniinia oli tutkimuksissa käytetty joko yksinään tai muiden lääkkeiden lisänä. Huomionarvoista on sekin, että melatoniinilla ei havaittu olevan haittavaikutuksia vaan sen käyttö on päinvastoin lievittänyt kemoterapian haittavaikutuksia (Seely 2012).
Syövän hoidossa melatoniinia on käytetty suuria annoksia, tavallisimmin 3-50 mg päivässä. Annokset ovat siis lääkkeellisiä ja Suomessa sallittujen ravintolisien annoksia selvästi suurempia.
Ehkäisee migreenikohtauksia ja lievittää niiden oireita
Lupaava pieni tutkimus viittaa siihen, että melatoniini voi vähentää migreenikohtauksia ja lievittää päänsärkyä. Tutkimuksessa, joka käsitti 34 migreenistä kärsivää potilasta, melatoniinia käytettiin 3 mg annoksella puoli tuntia ennen nukkumaan menoa kolmen kuukauden ajan.
Tuloksena havaittiin, että yli kolmella neljäsosalla potilaista kuukausittaisten migreenikohtausten määrä väheni vähintään 50 prosentilla. Lisäksi migreenikohtaukset olivat lievempiä, ne kestivät lyhyemmän aikaa ja särky- ja migreenilääkkeiden käytön tarve väheni.
Tutkijat arvelevat, että melatoniinin tulehdusta vähentävät ja vapaita radikaaleja sieppaavat vaikutukset selittävät ainakin osaltaan päänsärkyjä lievittäviä vaikutuksia (Peres 2004).
Myöhemmässä kontrolloiduissa tutkimuksessa on kokeiltu melatoniinia annoksella 2 mg otettuna tuntia ennen nukkumaan menoa. Tässä tutkimuksessa melatoniinista ei ollut hyötyä verrattuna lumevalmisteeseen. Tulee kuitenkin mieleen, että annos on saattanut olla liian pieni ja melatoniini on otettu liian aikaisin (Alstadhaug 2010).
Uusimmassa kontrolloidussa tutkimuksessa melatoniinia verrattiin amitriptyliini-lääkitykseen sekä toisaalta lumevalmisteeseen. Tuloksena havaittiin, että 3 mg melatoniinia vähensi migreenikohtauksia paremmin kuin lumelääke mutta amitriptyliiniin verrattuna tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut. Melatoniini aiheutti kuitenkin vähemmän haittavaikutuksia kuin amitriptyliini. Tässä tutkimuksessa on hieman kummallista se, että se on julkaistu toistaiseksi tiedelehdessä vain konferenssissa esiteltynä tuloksena, ei vertaisarvioituna tutkimuksena. Luotettavan tieteellisen näytön kannalta tilanne on sikäli hieman auki (Peres 2013).
Melatoniini suojaa luustoa
Melatoniinin on havaittu rotilla tehdyissä kokeissa vahvistavan hohkaluuta lonkassa ja lannerangassa sekä paksuntavan kuoriluuta lonkassa.
Melatoniinin vaikutusta luustoon on lisäksi selvitetty vaihdevuosi-ikäisillä tehdyssä kontrolloidussa tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistuneet naiset käyttivät melatoniinia annoksella 3 mg iltaisin ennen nukkumaan menoa kuuden kuukauden ajan. Luuntiheydessä ei havaittu merkittävää muutosta. Sen sijaan luuston hajoamisen merkkiaineen NTx:n ja osteokalsiinin suhteessa havaittiin paranemista, vaikkakaan muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Yhdessä eläinkokeiden tulosten kanssa tarkasteluna tulos viittaa kuitenkin siihen, että melatoniinista voi olla hyötyä luustolle (Kotlarczyk 2012, Liu 2013).
Suuret annokset melatoniinia saattavat auttaa MS-taudissa
Uudessa tieteellisessä lehdessä julkaistun tapausselostuksen mukaan suuri melatoniinilisä on todennäköisesti kohentanut merkittävästi MS-tautia sairastavan potilaan tilaa. Ennen melatoniinilisän käyttöä hän oli vuoteeseen, tuoliin ja pyörätuoliin sidottu. Tässä tilassa hän alkoi käyttää melatoniinia 50–300 mg vuorokaudessa. Neljän vuoden melatoniinilisän käytön myötä potilaan tila parani niin, että hän kykeni jo kävelemään keppiä tai muuta apuvälinettä käyttäen kerrallaan 100 metriä. Tapausselostuksessa arvioidaan, että koska potilas ei tänä aikana käyttänyt muita lääkkeitä, hänen tilansa paraneminen on todennäköisesti hänen käyttämänsä melatoniinin ansiota (López-González 2014).
Varauksena on todettava, että tapausselostukset ovat luotettavuudeltaan vielä heikkoa tieteellistä näyttöä. Melatoniinin auttavuutta MS-taudissa pidetään kuitenkin aiemmin julkaistussa tieteellisessä artikkelissa uskottavana.
Melatoniini suojaa aivoja
Aivomme tuottavat melatoniinia, joka suojaa aivoja vanhenemiseen liittyviltä muutoksilta. Ikääntymisen myötä melatoniinitasot kuitenkin laskevat ja aivojen suoja vähenee.
Melatoniini suojaa myös aivoja, ja se voi torjua hermoston rappeutumissairauksia, kuten Alzheimerin tautia. Eläinkokeet viittaavat siihen, että melatoniini suojaa beeta-amyloidiplakkien muodostumiselta, joka on yksi Alzheimerin taudin taustalla vaikuttavista syistä.
Melatoniini vähentää langattoman teknologian säteilyn haittoja
Langattoman teknologian käyttö on yleistynyt räjähdysmäisesti, vaikka tutkimusnäyttö on viitannut jo vuosien ajan siihen, että sillä on terveydellisiä haittoja. Näiden havaintojen olisi pitänyt johtaa terveydelle turvallisempien langallisten teknologioiden suosimiseen. Taloudellisen kasvun tavoittelu ja uusien laitteiden lumo ovat kuitenkin painaneet päätöksiä tehtäessä enemmän kuin ihmisten terveys.
Langattoman teknologian radiotaajuinen säteily esimerkiksi lisää elimistössä oksidatiivista stressiä. Se on haitallinen, ikääntymistä vauhdittava ja kroonisten sairauksien riskiä lisäävä ilmiö. Melatoniinilisän on useissa tutkimuksissa havaittu vähentävän langattoman teknologian radiotaajuisen säteilyn haittoja (Nazıroğlu 2012, Oktem 2005, Ozguner 2006, Sokolovic 2008).
Lääke vai ravintolisä?
Suomessa on ollut viime vuosien aikana paljon ristiriitaa siitä, onko melatoniini lääke vai ravintolisä. Käytännössä viranomaisten suhtautumista linjaa vahvimmin Fimean eli entisen lääkelaitoksen loppuvuodesta 2013 antama lausunto. Sen mukaan se ei puutu EU-komission hyväksymien terveysväitteiden mukaisesti markkinoituihin ravintolisiin, jotka sisältävät 0,5-1 mg melatoniinia. Toisin sanoen tämän vahvuisia melatoniinivalmisteita saa myydä ravintolisinä mutta sitä vahvemmat valmisteet katsotaan lääkkeiksi.
Melatoniin annostuksesta ja ajoituksesta
Unen tuloa helpottamaan ja unta parantamaan melatoniinia käytetään tavallisimmin annoksella 1-3 mg iltaisin noin 30–45 minuuttia ennen nukkumaan menoa. Jos melatoniinia ei ole käyttänyt aiemmin, kokeilu kannattaa aloittaa pienemmällä, esimerkiksi 0,3 tai 0,5 mg annoksella. Tavallisimmin tabletteja on helppo puolittaa tai jakaa osiin.
Melatoniinilla on rauhoittava vaikutus, jota bentsodiatsepiinien tai muiden rauhoittavien lääkkeiden käyttö voi voimistaa. Beetasalpaajat sekä aspiriini ja muut tulehduskipulääkkeet voivat puolestaan vähentää elimistön omaa melatoniinin tuotantoa.
Yleensä melatoniinin ottamista muulloin kuin vähän ennen nukkumaan menoa tulee välttää, sillä aamulla tai liian aikaisin illalla otettu melatoniini heikentää glukoosinsietoa ja insuliiniherkkyyttä.
Juhana Harju
Kirjoittaja on ravintoasiantuntija, joka on kirjoittanut teokset Ravintoa sydämelle (WSOY 2007) ja Luusto lujaksi elämäntavoilla (Atena 2011). Lue Juhanan uudempia tekstejä Suomen Terveysravinnon blogista.
Viitteet:
Alstadhaug KB, et al. Prophylaxis of migraine with melatonin: a randomized controlled trial. Neurology. 2010 Oct 26;75(17):1527-32.
Constantinescu CS. Melanin, melatonin, melanocyte-stimulating hormone, and the susceptibility to autoimmune demyelination: a rationale for light therapy in multiple sclerosis. Med Hypotheses. 1995 Nov;45(5):455-8.
EFSA. Scientific Opinion on the substantiation of a health claim related to melatonin and reduction of sleep onset latency (ID 1698, 1780, 4080) pursuant to Article 13(1) of Regulation (EC) No 1924/2006. EFSA Journal 2011;9(6):2241
Grossman E, et al. Effect of melatonin on nocturnal blood pressure: meta-analysis of randomized controlled trials. Vasc Health Risk Manag. 2011;7:577-84.
Kotlarczyk MP, et al. Melatonin osteoporosis prevention study (MOPS): a randomized, double-blind, placebo-controlled study examining the effects of melatonin on bone health and quality of life in perimenopausal women. J Pineal Res. 2012 May;52(4):414-26.
Koziróg M, et al. Melatonin treatment improves blood pressure, lipid profile, and parameters of oxidative stress in patients with metabolic syndrome. J Pineal Res. 2011 Apr;50(3):261-6.
Lahiri DK, et al. Dietary supplementation with melatonin reduces levels of amyloid beta-peptides in the murine cerebral cortex. J Pineal Res. 2004 May;36(4):224-31.
Lin L, et al. Melatonin in Alzheimer’s disease. Int J Mol Sci. 2013 Jul 12;14(7):14575-93.
Liu J, et al. Melatonin effects on hard tissues: bone and tooth. Int J Mol Sci. 2013 May 10;14(5):10063-74.
López-González A. et al. Melatonin treatment improves primary progressive multiple sclerosis: a case report. J Pineal Res. 2014 Dec 24.
Mozaffari S, et al. Melatonin, a promising supplement in inflammatory bowel disease: a comprehensive review of evidences. Curr Pharm Des. 2011 Dec;17(38):4372-8.
Nazıroğlu M, et al. Melatonin modulates wireless (2.45 GHz)-induced oxidative injury through TRPM2 and voltage gated Ca(2+) channels in brain and dorsal root ganglion in rat. Physiol Behav. 2012 Feb 1;105(3):683-92.
Oktem F, et al. Oxidative damage in the kidney induced by 900-MHz-emitted mobile phone: protection by melatonin. Arch Med Res. 2005 Jul-Aug;36(4):350-5.
Ozguner F, et al. Protective effects of melatonin and caffeic acid phenethyl ester against retinal oxidative stress in long-term use of mobile phone: a comparative study. Mol Cell Biochem. 2006 Jan;282(1-2):83-8.
Peres M, et al. Double-blind, placebo controlled, randomized clinical trial comparing melatonin 3 mg, amitriptyline 25 mg and placebo for migraine prevention. Neurology. 2013 Feb 12;80 (Meeting Abstracts 1): S40.005.
Peres MF, et al. Melatonin, 3 mg, is effective for migraine prevention. Neurology. 2004 Aug 24;63(4):757.
Reiter RJ, et al. Melatonin as an antioxidant: biochemical mechanisms and pathophysiological implications in humans. Acta Biochim Pol. 2003;50(4):1129-46.
Sánchez-Barceló EJ. et al. Clinical uses of melatonin: evaluation of human trials. Curr Med Chem. 2010;17(19):2070-95.
Seely D, et al. Melatonin as adjuvant cancer care with and without chemotherapy: a systematic review and meta-analysis of randomized trials. Integr Cancer Ther. 2012 Dec;11(4):293-303.
Sigurdardottir LG, et al. Urinary Melatonin Levels, Sleep Disruption, and Risk of Prostate Cancer in Elderly Men. Eur Urol. 2014 Aug 5.
Sokolovic D, et al. Melatonin reduces oxidative stress induced by chronic exposure of microwave radiation from mobile phones in rat brain. J Radiat Res. 2008 Nov;49(6):579-86.
Tresguerres IF, et al. Melatonin dietary supplement as an anti-aging therapy for age-related bone loss. Rejuvenation Res. 2014 Aug;17(4):341-6.