Tämän sivun tarkoitus on koota yhteen omega-3-ravintolisien, erityisesti EPAn ja DHA:n turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Omega-3-rasvahapot eivät ole pelkästään turvallisia, vaan myös ihmiselle välttämättömiä. Erityisesti aivoissa ja silmissä on paljon DHA-rasvahappoa, joten omega-3-rasvahapot ovat elimistön tärkeitä raaka-aineita. Elimistö pystyy valmistamaan ALA:sta muita omega-3-rasvahappoja eli EPAa ja DHA:ta, mutta hyötysuhde on tässä melko heikko.

Omega-3-rasvahapot ja raskaus

Yleensä raskaana ollessa vastassa ovat tiukimmat säädökset ravintolisien ja ravintoaineiden saannissa. Kuitenkin omega-3-rasvojen kohdalla ollaan tilanteessa, jossa itse asiassa kehotetaan syömään joko rasvapitoista kalaa tai vaihtoehtoisesti kalaöljyravintolisiä.

Suomessa viralliset ohjeistukset sanovat omega-3-rasvoista: ”Raskaana olevien ja imettävien naisten tulisi saada välttämättömiä rasvahappoja vähintään 5 E%, josta 1 E% tulisi olla n-3-rasvahappoja. Dokosaheksaeenihappoa, DHA (22:6 n-3) tulisi olla 200 mg/vrk.” (Suomalaiset ravitsemussuositukset) Toisin sanoen välttämättömistä rasvahapoista tulisi saada 5 % energiasta, ja kokonaisenergiasta 1 % pitäisi tulla omega-3-rasvahapoista (kun puhutaan 2000 kcal dieetistä ja grammassa rasvaa on 9 kcal, tämä tarkoittaa noin 2–3 grammaa). DHA:ta tulisi siis saada 200 mg vuorokaudessa.

Raskasmetallit ja TOTOX-arvot

Kaloista ja muista merenelävistä valmistettujen öljytuotteiden kohdalla laatu tarkoittaa kahta asiaa. Ensiksi se tarkoittaa alhaista raskasmetallipitoisuutta. Kaloihin kerääntyy helposti elohopeaa ja muita raskasmetalleja, ja näin ollen kalaöljyt tulee puhdistaa hyvin ennen myymistä (ks. Ginsberg & Toal 2009). Luotettava valmistaja pystyy tarjoamaan tuotteistaan ulkopuolisen laboratorion todistukset raskasmetallien määrästä.

Toinen tekijä kalaöljyissä on niiden hapettumisaste (ns. TOTOX-luku, ”TOTal OXidation”). Huonommissa öljyissä hapettumista tapahtuu niin valmistusprosessissa kuin säilytyksessäkin. Jackowski ym. (2015) testasivat 171 erilaista, Pohjois-Amerikassa myytävää omega-3-öljyvalmistetta, ja he totesivat, että 50 % testatuista valmisteista ei saavuttanut suositeltua arvoa. Tämän lisäksi 18 % valmisteista lähestyi tätä rajaa 1–3 vuotta ennen niiden parasta ennen -päiväystä. Heidän tutkimuksessaan kapseloidut öljyt selvisivät parhaiten.

Paljonko EPAa ja DHA:ta uskaltaa ottaa?

Kun normaaleissa ravintolisissä EPA:n ja DHA:n annos voi jäädä reiluun 200 mg, niin jotkut ottavat huomattavasti suurempia annoksia. Näistä Yhdysvaltojen FDA on todennut, että suurin turvallinen määrä olisi 3 g, mutta eurooppalainen EFSA pitää turvallisena ylärajana 5 g, vaikka toteaa, että turvallista ylärajaa ei ole välttämättä edes mahdollista määrittää.

Ks. artikkeli ”Paljonko omega-3-rasvahappoja voi käyttää?”

Lisäävätkö EPA ja DHA verenvuodon riskiä?

EPA ja DHA ovat osoittaneet koeputkiolosuhteissa verihiutaleiden toimintaa rajoittavaa vaikutusta. Tästä syystä monesti epäillään, että omega-3-rasvahapot vähentävät veren hyytymistä. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että EPA ja DHA vaikuttavat joihinkin verenvuodon riskitekijöihin, mutta leikkauspotilailla tehdyissä tutkimuksissa kalaöljylisät eivät ole lisänneet verenvuotoa.

Ks. artikkeli ”Lisäävätkö omega-3-rasvahapot verenvuotoriskiä?”

EPA, DHA ja veren kolesteroliarvot

Kalaöljyvalmisteiden on havaittu joissakin tutkimuksissa nostavan veren kokonaiskolesterolia pienissä määrin. Tästä syystä esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa kehotetaan veren korkeasta kolesterolista kärsiviä harkitsemaan omega-3-tuotteiden käyttöä. Toisaalta, kuten muissakin asioissa, EPAn ja DHA:n vaikutus veren kolesteroliin on monimutkainen, ja siksi tämä mahdollinen riski tulee suhteuttaa mahdollisiin muihin hyötyihin.

Ks. artikkeli ”Omega-3-rasvahappojen vaikutus veren rasvoihin ja kolesteroliin”