Hiusravintolisien turvallisuuskysymyksiä

Markkinoilla on runsaasti ravintolisätuotteita, joita markkinoidaan hiusten ja päänahan ihon hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tuttujen B3-vitamiinin (eli niasiinin), biotiinin ja C-vitamiinin sekä hivenaineista kuparin, sinkin ja seleenin lisäksi näissä tuotteissa käytetään myös kollageenin, rosmariinin, rohtosarviapilan ja macadamiaöljyn kaltaisia ainesosia. Huomiota kannattaa kiinnittää aineiden vaikuttavuuden lisäksi niiden käyttöturvallisuuteen: suuhunsa ei kannata pistää tabletteja tai kapseleita, joiden ainesosat eivät ole turvallisia pitkäaikaisessa käytössä.

Tässä artikkelissa käsitellään tiiviisti hiusravintolisissä yleisesti käytettyjen vitamiinien, hivenaineiden sekä muiden ainesosien turvallisuutta. Ensiksi keskitytään vitamiineihin, toiseksi hivenaineisiin ja kolmanneksi joihinkin tyypillisiin muihin ainesosiin, joita käytetään hiusten ja päänahan ihon hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarkoitetuissa tuotteissa.

Hiusravintolisissä käytettyjä vitamiineja

B3-vitamiinin eli niasiinin turvallisuus

Niasiini on yhteisnimitys nikotiiniamidille ja nikotiinihapolle, jotka ovat erilaisia aineita, mutta joilla on sama vitamiinivaikutus.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on myöntänyt laajan tieteellisen näytön perusteella B3-vitamiinille eli niasiinille virallisen terveysväitteen, jonka mukaan ”niasiini edistää ihon pysymistä normaalina”. Ainetta käytetään hiusravintolisissä ylläpitämään päänahan ihon hyvinvointia, mikä on olennaista hiusten hyvinvoinnin kannalta.

Suomessa niasiinin suurimman vuorokausittaisen saannin ylärajat on määritelty sen mukaan, puhutaanko nikotiinihaposta (10 mg) vai nikotiiniamidista (900 mg). Kuitenkin nikotiinihapon 10 mg:n määrän kohdalla on huomattava, että tähän luetaan vain valmisteista tai lisäravinteista saatava nikotiinihappo. Esimerkiksi viljojen niasiinia ei lasketa mukaan niasiinin saantiin, sillä viljojen niasiini imeytyy heikosti.

Niasiinilla ei ole havaittu sivuvaikutuksia, kun sitä käytetään monivitamiineissa olevia määriä. Sen sijaan huomattavasti vuorokautista turvallisen saannin ylärajaa suuremmilla nikotiinihappoannoksilla (joitakin satoja tai tuhansia milligrammoja) esiintyy ohimenevää kasvojen ohimenevää punoitusta. Samoin suuret nikotiinihappomäärät voivat aiheuttaa vatsanväänteitä.

Kun nikotiinihappoa käytetään hyvin suuria annoksia (1000–9000 mg), on riski maksan vajaatoiminnalle, verensokerin kontrollin heittelyille tai veren homokysteiinin nousemiselle. Kuitenkaan nikotiiniamidilla ei ole vastaavia sivuvaikutuksia. Tästä syystä nikotiiniamidi on turvallisempaa ravintolisissä. Myös hiusravintolisien kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota B3-vitamiinin muotoon ja määrään.

Lue lisää: Niasiini (B3-vitamiini)

Biotiinin turvallisuus

Biotiini on vesiliukoinen, ihmiselle välttämätön vitamiini. Biotiini tunnetaan myös B7- tai H-vitamiinina; kirjain H tulee saksan sanasta ”Haut” eli iho, koska biotiinilla on merkittäviä ihon terveyteen liittyviä vaikutuksia.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on myöntänyt laajan tieteellisen näytön perusteella biotiinille muun muassa seuraavat viralliset terveysväitteet: biotiini edistää hiusten ja ihon pysymistä normaaleina. Biotiini lienee yleisin iho- ja hiusravintolisissä käytetty vitamiini.

Biotiinin keskimääräinen saanti on Euroopan alueella tehdyissä tutkimuksissa ollut noin 30–40 µg vuorokaudessa. Vaikka biotiinin tarvetta on hyvin vaikea mitata, tarve on määritelty noin 30–60 µg:ksi vuorokaudessa. (EFSA 2006.)

Biotiini imeytyy myös hyvin suurina annoksina, ja jopa 20 mg annokset imeytyvät käytännössä kokonaan. Ihmisillä ei kuitenkaan ole merkkejä suurten biotiiniannosten vaarallisuudesta. Raskauden viimeisellä kolmanneksella annettu 10 mg annos ei aiheuttanut oireita sikiölle eikä äidille. Biotiinin puutteesta ja holokarboksylaasisyntetaasin puutoksesta kärsiville on annettu jopa 100 mg annoksia (100 000 µg) ilman oireita. (EFSA 2006.) Biotiinia on kokeiltu myös jopa 300 mg (300 000 µg) annoksina kolmen vuoden ajan erilaisissa kokeissa, eikä kokeissa ole havaittu sivuvaikutuksia.

EFSA:n (2006) tutkijat toteavat, että tämän hetken tiedon perusteella ei ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä siitä, mikä olisi biotiinin turvallinen saantiraja. Raja ei siis ole tullut vastaan. Biotiiniin liittyvä mahdollinen haitta on kuitenkin se, että suuret biotiiniannokset saattavat vääristää joidenkin hormonitasoja mittaavien verikokeiden tuloksia (esim. kilpirauhashormoni, 25-hydroksivitamiini-D eli D-vitamiinin varastomuoto): kymmenten tai satojen milligrammojen suuruisia biotiiniannoksia ei tule siis käyttää ennen tiettyjen verikokeiden ottamista (ks. artikkeli).

Lue lisää:

Biotiini
Suurten biotiinimäärien vaikutus verikoetuloksiin

C-vitamiinin turvallisuus

C-vitamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini, jonka suositeltava päivittäinen saanti on aikuisilla 75 mg. Raskaana oleville suositellaan 85 mg ja imettäville 100 mg (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014).

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on myöntänyt C-vitamiinille useita terveysväitteitä tieteellisen näytön perusteella. Hiusravintolisien kannalta merkittäviä näistä ovat väitteet, joiden mukaan C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista ihon normaalia toimintaa varten ja solujen suojaamista hapettumisstressiltä.

C-vitamiinin turvallisen vuorokausisaannin yläraja on Suomessa 1000 mg. Toisaalta on huomionarvoista, että elimistö säätelee veren C-vitamiinipitoisuutta tarkasti. Esimerkiksi noin 100 mg C-vitamiiniannos imeytyy lähes täydellisesti, mutta kymmenkertaisesta annoksesta imeytyy vain puolet ja satakertaisesta annoksesta noin 10–20 %. Veren C-vitamiinipitoisuuden kohotessa C-vitamiinia alkaa erittyä virtsaan (ks. Aro 2015)

Lue lisää:

C-vitamiini
Suuret C-vitamiinimäärät ja munuaiskivet
C-vitamiini ja syöpä: ei syytä pelkoon, mutta on toivoon?
Vitamiinien turvallisuuskysymyksiä

Hiusravintolisissä käytettyjä hivenaineita

Kuparin turvallisuus

Kupari on punaruskea metalli, jota käytetään lämminvesiputkissa ja tietokoneissa. Kupari luetaan jalometallien ryhmään, ja se kestää hyvin hapettumista (ns. ruostumista). Kuparia käytetään yleisesti myös hiusravintolisissä mikrogrammoina mitattavia määriä.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on myöntänyt kuparille useita terveysväitteitä, joista hiusravintolisien kannalta tärkeitä ovat seuraavat: kupari edistää hiusten ja ihon normaalia pigmentoitumista.

Kuparin saantisuositus aikuisille on 0,9 mg vuorokaudessa, ja turvallisen vuorokautisen saannin ylärajana pidetään 5 mg:aa. Tällä tasolla kupari on turvallista. Kupari on ihmiselle välttämätön hivenaine, mutta samalla se on suurina pitoisuuksina myrkyllistä.

Joissakin yhteyksissä noin 5 mg vuorokausiannokset juomavedessä on yhdistetty vatsavaivoihin. Yli 10 mg:aa suuremmat kupariannokset aiheuttavat oireita maksan toiminnassa. On syytä huomata, että esimerkiksi kuparisulfaatin kohdalla (eräs kuparin yleisesti käytetty suola) tappava annos on 70-kiloisella ihmisellä noin 14 000 mg.

Seleenin turvallisuus

Seleeni on puolimetalliksi luokiteltava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Se. Ihmisten elimistössä seleeni toimii antioksidanttina ja osallistuu muun muassa kilpirauhasen toiminnan säätelyyn. Seleeniä on erityisen paljon parapähkinöissä.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on myöntänyt seleenille useita terveysväitteitä, joista seuraavat ovat olennaisia hiusravintolisien kannalta: seleeni edistää hiusten ja kynsien pysymistä normaalina.

Seleenin saantisuositus on naisilla 50 µg ja miehillä (sekä raskaana olevilla ja imettävillä) 60 µg vuorokaudessa. Turvallisen päiväsaannin ylärajana on 300 µg. (EFSA 2006.)   

Sinkin turvallisuus

Sinkki on ihmisen elimistölle välttämätön hivenaine, joka osallistuu muun muassa DNA-synteesiin. Ihmisen elimistössä on noin 2–4 g sinkkiä, ja sitä poistuu virtsan mukana normaalisti noin 300–700 µg vuorokaudessa. Sinkin vuorokautinen saantisuositus on naisille 7 mg ja miehille 9 mg.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on myöntänyt sinkille useita virallisia terveysväitteitä laajan tutkimusnäytön perusteella. Hiusravintolisien kannalta olennaisia ovat seuraavat: sinkki edistää hiusten, ihon ja kynsien normaalia toimintaa sekä solujen suojaamista hapettumisstressiltä.

Tutkimuksissa on havaittu, että 50 mg vuorokautinen sinkkiannos ei ole aiheuttanut oireita, joten varmuuden vuoksi sinkin vuorokautisen saannin ylärajaksi on vahvistettu 25 mg. Tämä arvo sopii myös raskaana oleville ja imettäville. 50–300 mg annokset on ajoittain yhdistetty oireisiin elimistön kupariaineenvaihdunnassa. Samoin kuuden viikon ajan käytetty 300 mg sinkkiannos on ollut yhteydessä heikentyneeseen immuunijärjestelmän toimintaan. Kannattaa siis pysytellä vuorokautisen saannin ylärajan sallimissa rajoissa.

Muita hiusravintolisissä käytettyjä ainesosia

Hiusten ja päänahan ihon hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarkoitetuissa ravintolisissä käytetään yleisesti myös monia muita kasvi- ja eläinpohjaisia ainesosia.

Macadamiaöljyn turvallisuus

Joissakin hiusten hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarkoitetuissa tuotteissa käytetään macadamiaöljyä, joka sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja (omega-3-, -6-, -7- ja -9).

Macadamiapähkinä, josta macadamiaöljy puristetaan, on luonnostaan Australiassa kasvavan macadamiapuun siemen. Yhdysvalloissa macadamiapähkinöitä kasvatetaan kaupallisesti Havaijilla ja myös Kaliforniassa ja Floridassa.

Macadamiaöljy on turvallista terveille aikuisille. Sitä ei kuitenkaan suositella henkilöille, joilla verenhyytyminen on heikentynyt. Tämä rajoitus koskee monia muitakin rasvahappovalmisteita, kuten kalaöljyvalmisteita.

Macadamiaöljyä ei suositella raskauden ja imetyksen aikana, koska useimmat ravintolisätuotteet sisältävät sitä melko suuria määriä, eikä vaikutuksista näillä ryhmillä ole riittävästi tietoa.

Macadamiapähkinät ovat kuitenkin ruokana nautittuna terveellisiä ja turvallisia kaikille aikuisille, myös raskaana oleville ja imettäville naisille.

Kollageenin turvallisuus

Kollageenit ovat elimistön tukikudosten säiemäisiä proteiineja. Kollageeneja merkitään roomalaisilla numeroilla, ja niistä yleisimpiä ihmisten elimistössä ovat tyyppien I–V kollageenit. Hydrolysoitu kollageeni (usein liivate) tarkoittaa kollageenia, joka on yleensä entsyymien avulla pilkottu pieniksi peptideiksi.

Hydrolysoitua kollageenia käytetään paljon ihon ja hiusten hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarkoitetuissa tuotteissa sekä elintarvikkeissa. Se on saanut myös FDA:lta eli Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirastolta ns. GRAS-statuksen (Generally Recognized as Safe) eli että valmiste on turvallista.

Hydrolysoitua kollageenia on tutkittu jonkin verran. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa 125 osallistujalle annettiin 10 g hydrolysoitua kollageenia vuorokaudessa. Sivuvaikutuksia ei havaittu.

Hydrolysoidusta kollageenista on julkaistu myös tutkimustuloksia kokoavia katsauksia. Näiden katsausten mukaan hydrolysoitu kollageeni on osoittautunut turvalliseksi. Samoin Juher ja Péres kävivät vuonna 2015 julkaistussa katsauksessaan läpi yli 60 tutkimusta, ja päätyivät siihen, että aine on hyvin turvallista.

Joitakin satunnaisesti raportoituja kollageenin sivuoireita ovat epämiellyttävä maku, vatsan turvotus, närästys tai ilmavaivat. Jotkut saattavat myös olla allergisia kollageenivalmisteille. Hydrolysoitu kollageeni valmistetaan siasta, kalasta tai äyriäisistä, joten se ei sovellu esimerkiksi kala- ja äyriäisallergikoille. Eläinperäinen kollageeni ei luonnollisestikaan sovellu vegaaneille.

Hydrolysoitua kollageenia ei suositella raskauden ja imetyksen aikana. Aineen haitallisuudesta syntymättömille tai vastasyntyneille lapsille ei ole näyttöä, mutta toisaalta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä siitäkään, että aine olisi takuulla vaaratonta.

Lue lisää: Hydrolysoidun kollageenin turvallisuus

Rohtosarviapila

Rohtosarviapila (Trigonella foenum graecum) on palkokasvi, joka tunnetaan myös nimellä sarviapila. Se kasvaa noin puolimetriseksi ja tuottaa noin 8–10 cm pitkän palon. Vaikka monet tuntevat rohtosarviapilan lähinnä maustekasvina ja curryjen mausteena, sitä käytetään yleisesti myös monenlaisissa ravintolisissä, myös hiusten hyvinvointia ylläpitämään tarkoitetuissa tuotteissa.

Rohtosarviapilalla on yleisesti havaittu olevan turvallista terveille aikuisille. Se voi kuitenkin ohentaa verta ja vaikuttaa joidenkin lääkkeiden imeytymiseen (astmalääke teofylliini, rytmihäiriölääke fenytoiini). Samoin jotkut voivat olla allergisia rohtosarviapilalle.

Raskaana olevien tulee ehdottomasti välttää rohtosarviapilan käyttöä, sillä eläinkokeissa suuret rohtosarviapila-annokset on yhdistetty ongelmiin sikiönkehityksessä. Asiaa ei luonnollisesti ole tutkittu ihmisillä eettisistä syistä, mutta rohtosarviapilaa on syytä välttää raskauden aikana. Myöskään imettäville naisille ei suositella rohtosarviapilavalmisteita.

Lue lisää: Rohtosarviapilan turvallisuus

Rosmariini

Rosmariini (Rosmarinus officinalis) on yrtti ja tunnettu maustekasvi, jonka lehdistä valmistettua uutetta käytetään yleisesti ravintolisissä, myös hiusten hyvinvointia ylläpitämään tarkoitetuissa tuotteissa.

Rosmariini on turvallista mausteena käytettynä, eikä sen käyttöön myöskään ravintolisissä liity poikkeuksellisia turvallisuusriskejä.

Useimpien yrttivalmisteiden tavoin rosmariiniuutetta sisältäviä ravintolisiä ei suositella käytettäväksi raskauden tai imetyksen aikana. Rosmariinin on todettu voivan vaikuttaa kuukautiskiertoon ja stimuloivan kohtua, mikä voi johtaa jopa keskenmenoon.

WebMD-sivusto huomauttaa myös, että aspiriinille allergisten henkilöiden kannattaa välttää rosmariinia, koska aspiriinin tavoin se sisältää salisylaattia, joka voi aiheuttaa allergisen reaktion. Myös verenvuodosta kärsivien on syytä käyttää rosmariinia varoen.

Laimentamatonta rosmariiniöljyä ei suositella käytettäväksi sisäisesti, koska suuret annokset voivat aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, verenvuotoa kohdussa, munuaisongelmia ja allergisia reaktioita.