Markkinointia ja Internetin ihmeellistä maailmaa seuratessa ei voi koskaan olla varma, vaikuttaako uusi ihmeaine luvatulla tavalla ja onko mainoksessa viitattu tutkimus todella tieteen viimeinen sana aiheesta. Tästä syystä Terveempi-sivustolla eri aineiden kohdalla olevat väitteet arvotetaan mahdollisuuksien mukaan asteikolla 1–5, eli monet väitteet arvotetaan tutkimusnäytön perusteella heikosta laadukkaaseen (numero 0 on varattu puhtaille huijauksille).
Huom! Luokitukset ovat väitekohtaisia, eivät ainekohtaisia! Esimerkiksi väite ”kreatiinimonohydraatti lisää voimaa lyhytkestoisissa suorituksissa” on luokassa 5, mutta väite ”kreatiinimonohydraatti lisää kestävyyttä pitkäkestoisissa suorituksissa” on luokkaa 0–1. Kyse ei ole siitä, toimiiko joku aine, vaan mihin käyttötarkoitukseen se soveltuu. Vertailun vuoksi lusikka sopii keittojen syömiseen varmasti (taso 5), mutta sillä on vaikea purkaa bunkkereita (taso 0–1).
Näytön taso 0: ei näyttöä tai huijausta
Numero 0 on varattu sellaisille aineille, että niistä ei ole olemassa mitään mielekästä tutkimusnäyttöä. Samoin tähän luokkaan kuuluvat enemmän tai vähemmän harvinaiset tapaukset, joissa kyseessä on puhdas huijaus.
Tähän luokkaan laittamista ei tarvitse kuitenkaan pitää lopullisena kuolemantuomiona: jos jostakin aineesta ei yksinkertaisesti löydy perusteltuja tutkimuksia, aineen luokittelu tähän on perusteltua. Kuitenkin on mahdollista, että luokitus pomppaa ylöspäin jokusen vuoden jälkeen, kun tutkimusta on saatu kerättyä järkeviä määriä.
Ks. artikkeli ”Laihdutushuijaus Kankusta Duo”
Vastaavasti on mahdollista, että joku väite tai aine saa luokituksen 0, vaikka siitä olisi tehty paljon laadukasta tutkimusta. Jos kuitenkin tutkimusten perusteella on havaittu, että aine ei toimi, aine voidaan luokitella ryhmään 0. Esimerkiksi kreatiinimonohydraatin vaikutuksesta lihasvoimaan on tehty paljon tutkimusta, mutta samalla on selkeää, että vaikutus näkyy lyhytkestoisissa sarjoissa, mutta ei pitkäkestoisissa.
Näytön taso 1: heikko näyttöä
Luokassa 1 olevat aineet saavat luokituksensa siitä, että aineen tehon puolesta puhuvat joko yksittäiset koeputkitutkimukset (in vitro -tutkimukset), eläinkokeet tai case-tutkimukset, joissa tarkastellaan yksittäistapauksia ilman suurempia mahdollisuuksia vaikuttaa tapahtumien kulkuun.
Monet laihdutuslääkkeet menevät tähän luokkaan. Samoin monet uudet löydökset, joista löytyy vain muutama alustava tutkimus, ovat tässä luokassa, kunnes niille kerääntyy enemmän tutkimusnäyttöä.
Näytön taso 2: jonkinlainen näyttö
Näytön taso 2 viittaa siihen, että näyttö on vahvempaa kuin luokassa 1. Mukana täytyy olla vähintään runsaasti koeputkitutkimuksia eri asetelmilla tai lupaavia eläinkokeita. Myös joitakin satunnaisia kokeita ihmisillä voi olla mukana, mutta niiden näyttö ei vielä ole vedenpitävää; esimerkiksi osallistujamäärät ovat pieniä tai tutkimusasettelussa on ongelmia. Esimerkiksi rohtosarviapilan vaikutus syöpään kuuluu tähän kategoriaan: aiheesta on tehty huomattavasti koeputkitutkimuksia ja jonkin verran eläinkokeita, mutta ihmisillä kokeet ovat vasta alkuvaiheessa.
Tässä luokassa on myös aineita, joista on kohorttitutkimuksia tai vastaavia tutkimuksia, joissa tutkimusnäyttöä pyritään keräämään laaja-alaisesti. Kuitenkin selkeiden, ihmisillä suoritettujen ja satunnaistettujen tutkimusten puute leimaa tätä kategoriaa.
Ks. artikkeli ”Rohtosarviapila ja syöpä: alustava vaikutus”
Näytön taso 3: hyvä näyttö
Kolmosluokassa ovat tutkimukset, joista on saatu näyttöä laadukkaasti tehdyissä kokeissa ihmisillä. Joskus esimerkiksi kohorttitutkimukset saattavat olla mukana täydentämässä muutamia satunnaistettuja tutkimuksia.
Kategoriassa oleminen vaatii erityisesti sitä, että ainakin osa tuloksia antaneista tutkimuksista on tehty ns. kaksoissokkoperiaatteella: osalle tutkittavia annetaan tutkittavaa ainetta, osalle lumelääkettä, ja edes kokeen suorittaja ei tuloksia mitatessaan tiedä, kuka saa mitäkin. Näin on mahdollista minimoida se vaikutus, joka joko koehenkilöillä on koetulokseen (”saan tutkittavaa ainetta, joten suoriudun paremmin”) tai tuloksia kovasti tahtovan tutkijan tahallinen tai tahaton vaikuttaminen tuloksiin.
Oletettavasti mukana on myös muita, tarkempia tutkimuksia, kuten koeputkitutkimuksia ja eläimillä tehtäviä tutkimuksia. Välttämättä yhdellä tai kahdellakaan satunnaistetulla kaksoissokkotutkimuksella ei vielä välttämättä päästä luokkaan 3. Tutkimuksia tulee olla useampi, ja niiden tulee olla laadukkaasti tehtyjä.
Satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset (”Randomized Controlled Trial”, RCT) ovat ravitsemustieteellisen tutkimuksen kulmakiviä, sillä esimerkiksi koeputkitutkimuksessa voidaan kyllä saada selkeää kuvaa erilaisista prosesseista, mutta tämä ei tarkoita, että asiat toimisivat samalla tavalla ihmiselimistössä, jossa mukana on aina lukematon määrä erilaisia muuttujia.
Tässä kategoriassa rajatapauksina on myös tutkimuksia, joista on joitakin review-tutkimuksia tai meta-analyysejä, joissa tutkittavan aineen teho on saatu osoitettua. Review-tutkimuksessa käydään läpi käytännössä kaikkea käsiin saatua tutkimusta jostakin aiheesta ja tehdään siitä johtopäätöksiä. Meta-analyysissä taas otetaan joukko tutkimuksia, joiden tulokset alistetaan yhtenäisesti tilastolliselle analyysille. Jos esimerkiksi mukana on 10 tutkimusta, joissa on jokaisessa 50 osallistujaa, meta-analyysillä saadaan tavallaan katettua kaikki 500 osallistujaa mukana olleista tutkimuksista.
Näytön taso 4: laadukas näyttö
Jotta jokin aine voi olla luokassa 4, siitä on pitänyt tehdä laadukkaita kaksoissokkotutkimuksia ihmisillä, ja tuloksia on pitänyt kerääntyä niin paljon, että on selvää, että kyseessä ei ole vaikka yhden tutkijaryhmän työ, vaan laaja-alaisesti todennettu asia. Aiheesta tulee olla laadukkaita tutkimuksia, aineella pitää olla perusteltu vaikutusmekanismi ihmiselimistössä ja vaikutuksen tulee myös näkyä aiheesta tehdyissä review-tutkimuksissa ja meta-analyyseissä.
Glukosamiinisulfaatin vaikutus polven nivelrikkoon on esimerkki tämän väitteestä. Vaikka vaikutuksesta on tehty huomattavan paljon tutkimuksia ja monet meta-analyysit pitävät yhteyttä selvänä, mukana on myös monia tutkimuksia ja meta-analyysejä, jotka eivät olet yhtä vakuuttuneita asiasta. Näin ollen tilannetta joudutaan pitämään tutkimusnäytön kohdalla vielä jonkin aikaa auki.
Ks. artikkeli ”Glukosamiinisulfaatti”
Näytön taso 5: varma näyttö
Luokassa 5 olevista aineista tulee olla koottuna laaja tutkimusnäyttö, jonka pohjana tulee olla ihmisillä tehtyjä kaksoissokkotutkimuksia. Vaatimukset ovat samat kuin luokassa 4, mutta tämän lisäksi toiminasta vaaditaan käytännön yksimielisyyttä tutkijoiden kesken (tähän ei lasketa yhtä tai kahta soraääntä, jotka yrittävät rakentaa itselleen änkyräuraa).
Esimerkiksi jo mainittu kreatiinimonohydraatin positiivinen vaikutus lyhytkestoisiin, voimaa vaativiin urheilusuorituksiin on esimerkki väitteestä, joka on luokassa 5. Se on käytännössä faktan tasolla oleva asia, jota kukaan ei kyseenalaista.
Ks. artikkeli ”Kreatiinimonohydraatti”
Luokitus voi muuttua
Maailmassa tuotetaan jatkuvasti tuhansia tutkimuksia, ja tästä syystä eri tuotteiden kohdalla on oletettavaa, että luokitus muuttuu. Yleensä alkuvaiheessa tehdään pienimuotoisia koeputkitutkimuksia ja eläinkokeita, joista siirrytään pieniin, ihmisillä suoritettuihin pilottikokeisiin. Tämän jälkeen siirrytään suurempia ihmismassoja käsitteleviin tutkimuksiin, joiden suorittaminen on aina vaikeampaa ja kalliimpaa. Näin ollen on mahdollista, että pari vuotta sitten luokassa 1 ollut aine on nyt luokassa 3 ja kolmen vuoden päästä luokassa 4. Tosin on myös mahdollista, että luokassa 1 ollut aine pysyy vielä kymmenen vuoden päästä samassa luokassa. Tutkimusten määrä voi vain vahvistaa aineen vaikutuksen, ei luoda sitä tyhjästä.
Luokitus on joskus tulkinnanvarainen
Kaikessa luokittelussa mukana on aina jonkin verran tulkintaa eri aineiden vaikutuksista. Esimerkiksi luokkien 3 ja 5 välissä voi olla tulkinnanvaraista, missä vaiheessa näytön taso on niin selkeä, että voidaan sanoa luotettavasti, että vaikutus on selkeä. Esimerkiksi glukosamiinisulfaatin jaottelussa on kyse tutkijasta, kun jaotellaan se luokkaan 3 tai 4; toiset painottavat monien tutkimusten hyviä tuloksia, toiset muutaman suuren tutkimuksen tuloksettomuutta. Samoin vaikutuksen kohdalla joudutaan miettimään, miten suuri vaikutus hyväksytään näytöksi.
Luokitusten kohdalla on aina kyse jonkinlaisesta kompromissista. Esimerkiksi vihreä tee -uutteen vaikutus painonlaskuun on osoitettu monessa tutkimuksessa ja meta-analyysissä, mutta vaikutus on melko tavalla pieni (noin kilon-pari vuodessa lisähyötyä); toisaalta toimintaperiaatteen puolesta on useampia kysymyksiä, joten siksi luokitus luokkaan 3 voisi olla perusteltu. Samaan tai yhtä alempaan luokkaan voi päätyä arginiini, jonka kohdalla tutkimusnäyttö ei ole aivan niin vahvaa kuin mitä mainoksissa annetaan ymmärtää.
On mahdollista, että kaikki eivät allekirjoita kaikkineen sivuston luokitusta. Kuitenkin oletettavaa on, että kriittisen keskustelun jälkeenkään luokitukset eivät päätyisi kovin kauas toisistaan.