Quatrefolic®: folaattia toimivassa muodossa

Folaatin ja foolihapon ominaisuuksia on tutkittu paljon. Lisäravinnemarkkinoille on tuotu tutkimustyön tuloksena Quatrefolic®-folaatin kaltaisia ainesosia, jotka eroavat muun muassa imeytyvyysominaisuuksiltaan yleisesti käytetystä synteettisestä foolihaposta.

Folaatti ja foolihappo eivät ole suoraan biologisesti aktiivisia

Puhekielessä termeillä folaatti ja foolihappo viitataan usein vesiliukoisiin B-vitamiineihin kuuluvaan aineryhmään, josta käytetään joskus myös nimitystä B9-vitamiini. Folaatti ja foolihappo eivät kuitenkaan ole samaa ainetta. Folaatilla tarkoitetaan ruuassa luonnollisesti esiintyviä tetrahydrofolaattijohdannaisia, kun foolihapolla puolestaan viitataan synteettiseen molekyyliin, jota käytetään ravintolisissä ja elintarvikkeiden rikastamisessa.

Ruokavaliosta saatavan folaatin ja ravintolisistä saatavan foolihapon tunnetuimpia vaikutuksia on se, että aine madaltaa sikiön epämuodostumien riskiä (erityisesti hermostoputken sulkeutumishäiriö), kun sen käyttö aloitetaan ennen raskauden alkua. Folaatin puutteen tyypillinen oire on anemia, joka muistuttaa B12-vitamiinin puutteen oireilua. (Ks. esim. Scaglione & Panzavolta 2014; Aro 2015.)

Foolihappo ja ruuan folaatti eivät itsessään kuitenkaan ole biologisesti aktiivisia, vaan kehon on muutettava ne aineenvaihduntaprosessien kautta aktiiviseen muotoon, 5-metyylitetrahydrofolaatiksi. Tässä prosessissa keskeinen on yksi ihmisen fysiologialle tärkeimmistä entsyymeistä, metyleenitetrahydrofolaattireduktaasi (engl. methylenetetrahydrofolate reductase tai MTHFR). Yleensä ihmiskeho kykenee muodostamaan ruuan ja ravintolisien foolihaposta ja vihreiden kasvisten folaatista biologisesti aktiivista 5-metyylitetrahydrofolaattia, mutta osalta ihmisistä puuttuu geneettisistä syistä kyky tuottaa riittävästi kyseistä entsyymiä. (ks. Patanwala ym. 2014; Scaglione & Panzavolta 2014).

Folic acid_3.jpg

Quatrefolic® – folaattia biologisesti aktiivisessa muodossa

Quatrefolic® eli (6S)-5-metyylitetrahydrofoolihapon glukosamiinisuola (tai 5-MTHF), jota aineen vuonna 2008 patentoinut italialaisyritys Gnosis S.P.A kutsuu “neljännen sukupolven folaatiksi”, on yksi markkinoille tuoduista niin sanotuista redusoiduista folaateista. Toinen esimerkki on monissa tutkimuksissa ja tuotteissa käytetty Metafolin® (ks. Pietrzik ym. 2010). Nämä muodot ovat sellaisenaan biologisesti aktiivisia eli elimistölle käyttökelpoisia myös niillä yksilöillä, joilla MTHFR-entsyymin tuotanto ei ole riittävää (ks. Scaglione & Panzavolta 2014).

Foolihappoa (”2. sukupolvi”) kyettiin ensimmäisen kerran erottamaan pinaatinlehdestä vuonna 1941, ja sitä on valmistettu vuodesta 1945 lähtien synteettisesti (ks. Bailey & Ayling 2009). Vasta 1980-luvun lopulla Bioresearch-yrityksen markkinoille tuoma (6S)-5-metyylitetrahydrofolaatin kalsiumsuola (”3. sukupolvi”) oli kuitenkin ensimmäinen folaattijohdannainen, joka kykeni läpäisemään elimistön solut ilman erillistä aineenvaihduntaprosessia.

Gnosis markkinoi “neljännen sukupolven” Quatrefolic®-folaattiaan kertomalla sen ominaisuuksien olevan aiempia sukupolvia paremmat esimerkiksi vesiliukoisuuden, imeytyvyyden ja turvallisuuden osalta. Vaikka erot kilpailijoiden vastaaviin folaatteihin eivät liene suuren suuria, kyseessä on joka tapauksessa ainesosa, jonka ominaisuuksia tutkimusnäyttö tukee.

Hyvän imeytyvyytensä lisäksi vastaavanlaisen, biologisesti aktiivisen tetrahydrofolaatin on todettu ehkäisevän tavallista foolihappoa paremmin myös riskiä, että B12-vitamiininpuutosanemian oireet jäävät huomaamatta. Myös haitallisten lääkeinteraktioiden määrän riskin todetaan olevan matalampi kuin foolihapon kohdalla. (Ks. Pietrzik ym. 2010; Scaglione & Panzavolta 2014.)

Turvallisuus tunnustettu

Quatrefolic®-folaatille on myönnetty GRAS (Generally Regarded as Safe) -status, joka viittaa aineen yleiseen turvallisuuteen, ja Yhdysvalloissa FDA on todennut sen olevan ravintolisiin sopiva luonnollisen folaatin lähde (FDA 2010).  Myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on hyväksynyt Quatrefolic®-folaatin lisäravinnekäyttöön EU-maissa (EFSA 2013; Gnosis 2013).

Ks. myös artikkelit:

Foolihappo ja folaatti

Paljonko foolihappoa on liikaa?