Rohtokoisio, toisilta nimiltään Withania somnifera, Ashwagandha tai Intian ginseng, on monivuotinen koisokasvi, jota on käytetty jo yli 3000 vuoden ajan intialaisessa lääkinnässä (Ayurveda), persialais-arabialaisessa lääkinnässä (Unani) sekä tamililaisessa lääkinnässä (Siddha). Rohtokoisiota on käytetty muun muassa niveltulehduksen, ahdistuksen, unettomuuden, kasvainten, tuberkuloosin, astman, selkäkivun ja iho-ongelmien hoitoon. Kasvin on muun muassa ajateltu rauhoittavan aivoja, vähentävän turvotusta ja madaltavan verenpainetta. (ks. WebMD). Rohtokoision turvallisuutta on tutkittu jonkin verran viime aikoina.
Turvallista käyttää, mutta lieviä haittavaikutuksia voi ilmetä
Useat tutkimukset viittaavat siihen, että rohtokoision käyttö on todennäköisesti turvallista, eikä sen käyttöön tavallisesti liity suurta haittavaikutusten riskiä. Esimerkiksi Raut ym. (2012) tutkivat 18 tervettä ihmistä, joille annettiin päivittäin kaksi annosta Withania somniferaa siten, että päiväannosta kasvatettiin 10 päivän välein 30 päivän ajan (750 mg/d ×10 d, 1 000 mg/d × 10 d, 1 250 mg/d × 10 d). Tutkittujen osalta seurattiin oireita, elintärkeitä toimintoja ja hematologisia sekä biokemiallisia elintoimintoja. Myös lihasaktiivisuutta seurattiin erilaisilla kokeilla. Yleisesti ottaen tutkittavat sietivät kasvavaa annosta hyvin. Se osoittautui turvalliseksi ja muun muassa lihasaktiivisuutta vahvistavaksi. Yksi tutkittava kuitenkin kärsi haittavaikutuksina kasvaneesta ruokahalusta, libidon voimistumisesta sekä hallusinogeenisistä vaikutuksista jo matalimmalla annoksella, minkä vuoksi hän jätti tutkimuksen kesken.
Rohtokoision vihreät lehdet voivat kasvaa melko suurikokoisiksi.
Dongre ym. (2015) puolestaan tutkivat rohtokoision vaikutuksia naisten seksuaalisen tyytyväisyyden parantamiseen. 50 osallistujaa jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäiselle annettiin rohtokoisiota (HCARE-ryhmä) ja toiselle lumeainetta 300 mg kahdesti päivässä kahdeksan viikon ajan. Aineen todettiin olleen hyödyllistä naisten seksuaalisen tyytyväisyyden kannalta, turvallista, eikä se aiheuttanut haittavaikutuksia yhdellekään ainetta saaneelle.
Rohtokoision turvallisuudesta on tuoretta näyttöä myös kroonisesta stressistä kärsivien aikuisten painonhallintaan käytettynä. Choudhary ym. (2016) arvioivat rohtokoision juurista valmistetun uutteen turvallisuutta ja tehokkuutta stressin hoitoon satunnaistetussa, lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa. Aineen todettiin tehokkuutensa lisäksi olleen turvallista, ja sitä siedettiin hyvin. Samansuuntaisia tuloksia saivat Chandrasekhar ym. (2012), jotka tutkivat rohtokoision juurista valmistetun uutteen vaikutuksia stressin ja ahdistuksen hoitoon aikuisilla: aine todettiin turvalliseksi ja tehokkaaksi.
Samankaltaisen uutteen tehoa ja turvallisuutta on tutkittu myös kilpirauhaseen liittyvien sairauksien hoidossa. Sharma ym. (2017) tutkivat satunnaisotantaan perustuneessa, lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessaan 50, 18-50-vuotiasta ihmistä, joilla oli todettu kohonnut kilpirauhashormonitaso. 25 tutkitulle annettiin 600 mg uutetta päivässä ja toisille 25 tärkkelystä lumeaineena 8 viikon ajan. Kaksi osallistujaa molemmista ryhmistä ei halunnut jatkaa tutkimusta ennen toista käyntiään. Yksi tutkittava rohtokoisiouuteryhmästä (4%) ja kolme lumeryhmästä (12%) raportoivat lievistä ja ohimenevistä haittavaikutuksista tutkimuksen aikana. (Ks. myös Gannon ym. [2014] rohtokoision käytöstä kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa.)
Tuoreimmassa satunnaisotantaan perustuneessa, lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessaan Choudhary ym. (2017) tutkivat rohtokoisiouutteen vaikutuksia 50 ihmisen kohdalla muistiin ja kognitiivisiin toimintoihin. Tutkituille annettiin 300 mg uutetta tai lumeainetta kahdesti päivässä 8 viikon ajan. Tutkimuksessa todettiin aineen positiiviset vaikutukset muistiin ja kognitiivisiin toimintoihin, mutta siinä ei mainittu turvallisuuteen liittyviä ongelmia. (Aiemmin Durg ym. [2015] olivat meta-analyysissään tarkastelleet 28 tutkimusta, jotka käsittelivät rohtokoision vaikutuksia aivojen oksidatiivisen stressin aiheuttamiin hermoston toimintahäiriöihin jyrsijöillä; heidän mukaansa aineen turvallisuutta ihmisillä tuli nimenomaan tutkia lisää, vaikka sen tehosta ei ollut epäilystä.)
Ei todennäköisesti myrkyllistä
Rohtokoision myrkyllisyyttä on tutkittu jonkin verran rotilla, eikä sen ole havaittu olevan myrkyllistä melko korkeillakaan annoksilla. Prabu & Panchapakesan (2014) tutkivat rohtokoisiouutteen raskaudenaikaisia vaikutuksia rotilla ja totesivat, että 500, 1000 ja 2000 mg/kg päiväannoksilla ei saatu näyttöä aineen myrkyllisyydestä. Havaittavien vaikutusten tason (ns. NOEL, ”the no-observed-effect level”) suhteessa raskauteen ja sikiönkehitykseen todettiin olevan vähintään 2000 mg/kg/d. Samaan NOEL-tasoon päätyi myös aiempi tutkimus Prabu & Panchapakesan (2012) sekä Patel ym. (2016). (Ks. myös Palliyaguru ym. (2016), joka käsitteli aineen käyttöä syövän ennaltaehkäisyyn ja hoitoon). Jo Aphale ym. (1998) totesivat Panax gingsengin ja Withania somniferan yhdistelmän myrkyllisyyttä ja turvallisuutta käsitelleessä tutkimuksessaan, että myrkyllisyyttä testanneet kokeet rotilla eivät viitanneet myrkyllisyyteen.
Useita erityishuomioita: ei suositella raskaana oleville
Tuoreista rohtokoision turvallisuutta puoltavista tutkimuksista huolimatta WebMD-palvelu luokittelee aineen mahdollisesti turvalliseksi suun kautta lyhyen aikaa nautittuna, mutta toteaa, että pitkäaikaisesta käytöstä ei ole tutkittua tietoa. Suuret annokset voivat aiheuttaa vatsavaivoja, ripulia ja oksentelua. Sivuston mukaan ei myöskään tiedetä, onko aineen käyttäminen ihon kautta turvallista.
Turvallisuustaso B
Turvallista terveille aikuisille, mutta ei suositella raskaana oleville.
Sivustolla luetellaan myös useita erityishuomioita aineen käytön suhteen. Ensinnäkään rohtokoisio ei todennäköisesti ole turvallista raskaana oleville. Sivuston mukaan on jonkin verran näyttöä, että rohtokoisio voi aiheuttaa keskenmenoja. Imetyksen aikaisesta käytöstä ei myöskään ole riittävästi tietoa. Raskaana olevien ja imettävien on siis syytä välttää rohtokoision käyttöä.
Koska rohtokoisio saattaa laskea verensokeritasoja, diabeetikoita kehotetaan seuraamaan verensokeritasojaan tarkasti, mikäli ainetta käytetään. Sen ja diabeteslääkityksen yhteisvaikutukset saattavat laskea verensokeritasot liian alas.
Myös verenpainelääkkeitä käyttäviä kehotetaan varovaisuuteen rohtokoision käytön suhteen, koska aine saattaa laskea verenpainetta liian alhaiseksi alhaisesta verenpaineesta kärsivillä. Sillä voi myös olla negatiivisia yhteisvaikutuksia korkean verenpaineen hoitoon käytettävien lääkkeiden kanssa.
Vatsahaavasta kärsiviä kehotetaan välttämään rohtokoisiota, koska se voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa.
Myös autoimmuunijärjestelmän sairauksista (MS, SLE, RA jne.) kärsivien lienee syytä välttää rohtokoisiota, koska se voi aktivoida kehon immuunijärjestelmää pahentaen taudin oireita.
Rohtokoision käyttö tulee lisäksi lopettaa viimeistään kaksi viikkoa ennen leikkaushoitoa, koska se saattaa hidastaa keskushermoston toimintaa, seuraus, jota nukutuslääkkeet ja muut leikkauksen yhteydessä käytetyt lääkkeet saattavat vahvistaa.
Myös kilpirauhassairauksista kärsiviä kehotetaan varovaisuuteen rohtokoision käytön suhteen tai välttämään ainetta kokonaan, koska se voi nostaa kilpirauhasen hormonitasoja. Voitaneen todeta, että ainakaan ilman lääkärin lupaa ainetta ei pidä käyttää, jos kärsii mainituista sairauksista.
Ks. myös artikkeli “Ihoturvallisuus”