Mitä on melatoniini?

Erittyminen ja vaikutukset

Melatoniini on elimistössä luonnollisesti esiintyvää, kemialliselta rakenteeltaan serotoniinin kaltaista hormonia, jota erittyy pääasiassa aivojen käpylisäkkeestä. Melatoniini auttaa elimistöä vuorokausi- ja valopimeärytmin säätelyssä. Elimistön sisäinen kello sekä päivittäinen valon määrä ja laatu määrittelevät, kuinka paljon melatoniinia käpylisäke erittää.

Melatoniininerityksen on todettu olevan korkeimmillaan murrosikää edeltävänä aikana.

Melatoniininerityksen on todettu olevan korkeimmillaan murrosikää edeltävänä aikana.

Ihmisen silmän erityisesti siniselle valolle sensitiiviset reseptorit vaikuttavat elimistön käsitykseen vuorokauden ajasta. Tyypillisesti melatoniintasot lähtevät nousuun iltaisin auringonlaskun jälkeen. Ne pysyvät terveillä ihmisillä korkeina valon lisääntymiseen saakka. Herääminen tapahtuu melatoniinitason laskettua riittävän alhaiseksi. Digitaalisten laitteiden näyttöjen sinisen valon on todettu hidastavan nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin erittymistä aivoissa (Bonmatt-Carrion ym. 2014).

Sikiö ja vastasyntynyt saa kaiken melatoniininsa istukan ja äidinmaidon kautta, koska käpyrauhanen kehittyy vasta myöhemmin (Kivelä 1991). Melatoniinia erittyy eniten murrosikää edeltävänä aikana. Tämän jälkeen melatoniinineritys tasoittuu, kunnes myöhäiskeski-iässä keskimääräinen eritys alkaa laskea. Melatoniininerityksen on kuitenkin todettu olevan hieman voimakkaampaa ja lisääntyvän aamua kohti enemmän terveillä vanhuksilla kuin terveillä parikymppisillä (Duffy ym. 2002).

Digitaalisten laitteiden näyttöjen sininen valo hidastaa melatoniinin erittymistä ja vaikeuttaa siksi nukahtamista.

Digitaalisten laitteiden näyttöjen sininen valo hidastaa melatoniinin erittymistä ja vaikeuttaa siksi nukahtamista.

Saanti ja luokittelu

Elintarvikkeista esimerkiksi tomaatit, oliivit, saksanpähkinät, riisi, ohra, mansikat ja kirsikat sisältävät melatoniinia. Aineen imeytymisestä elimistöön seuraa raukea ja uninen olotila. Synteettisesti tuotettua melatoniinia käytetään lääkkeissä ja ravintolisissä nukahtamisen helpottamiseen ja apuna aikaerorasitukseen ja vuorotyöstä aiheutuviin haasteisiin sekä lyhytaikaisen unettomuuden hoitoon.

Suomessa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea luokittelee lääkkeiksi yli 2 mg melatoniinia sisältävät valmisteet tai valmisteet, joiden vuorokausiannos ylittää kyseisen määrän (Fimea 2013).

Terveysväitteet

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuusvirasto EFSA myöntää eri aineille tutkimustiedon perusteella terveysväitteitä, jotka tarkoittavat sitä, että aineella on positiivinen vaikutus terveyteen. Terveysväitteen hyväksyminen edellyttää tiukkaa tieteellistä näyttöä, joten väitteet ovat selkeä osoitus tiedeyhteisön yksimielisyydestä.

Melatoniinille on myönnetty kaksi virallista terveysväitettä:

• Melatoniini auttaa lievittämään aikaeron yksilöllisiä vaikutuksia.

• Melatoniini auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa.

EFSA:n myöntämän virallisen terveysväitteen mukaan melatoniini auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa.

EFSA:n myöntämän virallisen terveysväitteen mukaan melatoniini auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa.

Melatoniinin turvallisuus

Melatoniinin on todettu olevan turvallista terveille aikuisille lyhytaikaisesti suun kautta käytettynä, ja sitä on käytetty turvallisesti myös pidempiä aikoja.

Melatoniinia käyttävän on otettava huomioon aineen uneliaisuutta aiheuttava vaikutus. Melatoniinivalmisteet on tarkoitettu helpottamaan nukahtamista, joten aineen käytön jälkeen ei tule lähteä ajamaan kulkuneuvoilla tai pyrkiä tekemään muitakaan keskittymistä ja tarkkaavaisuutta vaativia tehtäviä (ks. Partonen 2017).

Melatoniinin haittavaikutuksina voi harvoissa tapauksissa ilmetä väsymystä, huimausta tai päänsärkyä. Henkilöiden, jotka kärsivät eräistä perinnöllisistä sairauksista (galaktoosi-intoleranssi, glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö ja saamelaisilla esiintyvä laktaasin puutos) tai autoimmuunnisairauksista, ei tule käyttää melatoniinia (Huttunen 2017).

Korkeasta verenpaineesta, verenvuotosairauksista, diabeteksesta ja masennuksesta kärsivien sekä elinsiirtopotilaiden on syytä keskustella melatoniin käytöstä lääkärin kanssa. Melatoniinivalmisteiden käytöstä raskauden tai imetyksen aikana on aina keskusteltava lääkärin kanssa.

kirjain B.png

Turvallisuustaso B

Turvallista suositelluilla annoksilla, mutta ei varmuutta turvallisuudesta raskauden ja imetyksen aikana.

Lue myös seuraava artikkeli:

Unirytmi vaikuttaa elämänlaatuun