B-vitamiinit ovat ihmiselle välttämättömiä, vesiliukoisia vitamiineja, eikä niiden suositusten mukaiseen saantiin liity terveysriskejä. Vitamiinien puutostilat tai liiallinen saanti ovat kuitenkin mahdollisia. Siksi aineiden turvallisuutta on syytä tarkastella. B6-vitamiini eli pyridoksiini on tarpeellinen monille elimistön aineenvaihduntajärjestelmille. Sitä tarvitaan muun muassa hermoston, aivojen ja lihaksiston toiminnan ylläpitämiseen.
Puutostila on harvinainen mutta mahdollinen
Pyridoksiinin puutostilalla on erityisen haitalliset vaikutukset pienille lapsille ja vauvoille, joille puutos voi aiheuttaa aivotoiminnan häiriöitä ja hengenvaarallisia sairaskohtauksia (ks. esim. Ramakrishna 1999). Eräässä tutkimuskatsauksessa todettiin, että länsimaissa lähes kolmannes yli 65-vuotiaista vanhuksista, jotka eivät asuneet laitoksessa, oli vaarassa saada liian vähän pyridoksiinia (ks. ter Borg ym. 2015). Toisaalta B6-vitamiinin imeytymiseen liittyy paradoksi, koska samalla kun aineen puutostilat ovat harvinaisia, merkittävällä osalla ihmisistä ilmenee merkkejä puutostilasta, vaikka näennäisesti heidän B6-vitamiinin saantinsa on riittävällä tasolla (Bender 1999). B6-vitamiinin puutoksesta johtuvien oireiden on myös havaittu olevan samankaltaisia kuin korkeista pyridoksiiniannoksista johtuvien oireiden (Vrolijk ym. 2017).
Ks. artikkeli ”Pyridoksiini” (B6-vitamiini)”
Kuinka paljon on liikaa?
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on määritellyt B6-vitamiinin turvallisen vuorokautisen saannin ylärajaksi 25 mg laajassa, vitamiinien ja hivenaineiden turvallisuutta käsittelevässä katsauksessaan (EFSA 2006). Näin ollen B6-vitamiinin turvallisen vuorokautisen saannin yläraja on moninkertainen vuorokautisen saannin vertailuarvoon (1,4 mg) ja 31–60-vuotiaiden naisten (1,2 mg; raskaana olevat: 1,5 mg) ja miesten (1,6 mg) vuorokautisen saannin suomalaisiin suosituksiin nähden (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014). Tiukka tutkimusnäyttö, johon EFSA perustaa näkemyksensä, puoltaa siis valtavan paljon suosituksia suurempienkin pyridoksiiniannosten turvallisuutta.
Turvallisen käytön todellinen raja tulee vastaan myös B6-vitamiinin kohdalla. EFSA:n raportin mukaan neurologisia oireita voi aiheutua, jos B6-vitamiinia käytetään 500 mg päivässä pitkiä aikoja. Lieviä neurologisia oireita on todettu aiheutuneen 100 mg vuorokausiannoksen pitkäaikaisesta käytöstä. Erään tutkimuksen mukaan kuitenkin 50 mg annos oli riittävä aiheuttamaan joillekin neurologisia oireita (Dalton ja Dalton 1987). EFSA onkin määrittänyt B6-vitamiinin turvallisen vuorokautisen saannin ylärajaksi 25 mg, mikä on puolet alhaisimmasta annoksesta, jolla neurologisia oireita on havaittu.
Turvallisuustaso A
Turvallista kaikille suositelluilla annoksilla.
Vahvojenkin tuotteiden pyridoksiinipitoisuudet pysyvät turvallisissa rajoissa
Jos tarkastellaan ainoastaan vuorokautisen saannin vertailuarvoa (1,4 mg) ja vuorokautisen saannin suosituksia (aikuisilla n. 1,2–1,6 mg), voi helposti herätä kysymys Suomen markkinoilla myytävien B6-vitamiinituotteiden turvallisuudesta. Markkinoilla olevissa tuotteissa on usein moninkertainen määrä B6-vitamiinia näihin arvoihin verrattuna. Joidenkin tuotteiden vuorokautinen annos sisältää 15 mg (1, 2, 3), 10–25 mg (4, 5, 6, 7, 8, 9, 10) ja jopa 50 mg (11), 200 mg (12, 13) tai 250 mg (14) B6-vitamiinia.
Näistä tuotteista vähitenkin B6-vitamiinia (15 mg) sisältävissä tuotteissa on siis ainetta 1071 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta. On kuitenkin huomattava, että tämä määrä ei ole vielä lähellä Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) määrittämää turvallisen saannin ylärajaa eli 25 mg:aa. Yli 200 mg B6-vitamiinia sisältävien tuotteiden kohdalla mainitaan, että tuotteet eivät sovellu jatkuvaan käyttöön ja pitkäaikaisesta käytöstä voi aiheutua hermosto-oireita (esim. 12, 13, 14).
Olennaista on siis katsoa EFSA:n määrittämiä turvallisen vuorokautisen saannin ylärajoja, eikä ainoastaan vuorokautisen saannin vertailuarvoja ja -suosituksia. B6-vitamiinin käyttö on yleisesti ottaen turvallista, kun pysytään näissä rajoissa.
Veriarvoja kannattaa seurata säännöllisesti
B-vitamiinit ovat vesiliukoisia vitamiineja, joten ne eivät keräänny elimistöön, vaan poistuvat elimistöstä yleensä melko lyhyessä ajassa. Myös B6-vitamiinia on saatava päivittäin, koska elimistö ei varastoi sitä (EFSA 2006). Aineen kertymisestä elimistöön ei tavallisesti tarvitse olla huolissaan.
Omat B6-vitamiinitasonsa voi tarkistuttaa verikokeella. Laboratoriokäsikirja Vitan mukaan B6-vitamiinin viitearvot ovat 35–110 nmol/l eli nanomoolia litrassa (HUSlabin ja Synlabin ohjeistus on samansuuntainen). Mikäli arvot jostakin syystä ovat koholla, kannattaa selvittää, kertyykö ruokavaliosta jostakin syystä ylimääräistä B6-vitamiinia. Rapu, vesikastanja, liha, kala, kananmunankeltuainen, maksa ja munuaiset, pavut, hiiva, maitotuotteet, kuorimattomat viljatuotteet sekä vihreät vihannekset ja kasvikset sisältävät luonnostaan runsaasti B6-vitamiinia. Vaikka ravinnosta ei yleensä kerry kovin suuria määriä B6-vitamiinia, ruokavalio ja käytetyt ravintolisät täytyy käydä tarkasti läpi, jos arvot ovat koholla.
Vaikuttaako epilepsialääkitys B6-vitamiinin imeytymiseen?
Jotkut B6-vitamiinilisiä käyttäneet ovat epäilleet, että heidän käyttämänsä epilepsialääkitys vaikuttaisi B6-vitamiinin imeytymiseen. Tästä ei kuitenkaan löydy näyttöä lääketieteellisten tutkimusten PubMed-tietokannasta. Tutkimusnäyttö ei siis tue väitettä, että epilepsialääkkeitä käyttäviä täytyisi varoittaa erikseen mahdollisista muutoksista B6-vitamiinin imeytymisessä.
Se kuitenkin tiedetään, että lapsilla esiintyy pyridoksiiniriippuvaista epilepsiaa (PDE), joka ilmenee epilepsiaoireina ja älyllisen kehityksen hidastumisena, ja johon tarvitaan suuriannoksista pyridoksiinilisää (ks. esim. Xue ym. 2015; Gospe 2017). Kyseisen sairauden kohdalla olennaista on oikea diagnosointi hyvissä ajoin. Epilepsialääkkeiden ei kuitenkaan tiedetä vaikuttavan pyridoksiinin imeytymiseen.
Johtopäätökset
B6-vitamiini eli pyridoksiini on muun muassa hermostolle, aivoille ja lihaksistolle välttämätön vesiliukoinen vitamiini, jonka vuorokautisen saannin suositukset aikuisilla vaihtelevat naisten 1,2 mg:sta miesten 1,6 mg:aan. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on määritellyt turvallisen vuorokausisaannin ylärajaksi 25 mg. Pitkäaikaisesti suurina annoksina käytettynä B6-vitamiini voi aiheuttaa hermosto-oireita. Monet markkinoilla olevista valmisteista sisältävät B6-vitamiinia alle EFSA:n määrittämän turvallisen saannin rajan, mutta toisaalta markkinoilta löytyy myös 50–250 mg:n vahvuisia tuotteita, joiden pitkäaikaista käyttöä ei voida suositella. Ruokavalio ja ravintolisät vaikuttavat veren B6-vitamiinitasoihin, mutta esimerkiksi epilepsialääkkeiden vaikutuksista pyridoksiinin imeytymiseen ei ole näyttöä.
Ks. myös artikkeli “Vitamiinien turvallisuuskysymyksiä”